Kalastus on Suomessa erittäin suosittu harrastus. Suomen lukuisat järvet, joet, lammet ja merialueet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin kalastusmuotoihin. Suomessa on noin 168 000 vähintään 500 neliömetrin kokoista järveä, joten kalastuspaikkoja löytyy eri puolilta maata. Erityisesti Järvi-Suomen laajat vesistöt, saaret ja lahdet tarjoavat hyvät puitteet kalastukseen.
Suomessa voi harrastaa esimerkiksi järvikalastusta, jokikalastusta, perhokalastusta, vetouistelua, pilkkimistä ja merikalastusta. Kalastaa voi monilla alueilla ympäri vuoden, mutta sallitut kalastusajat, kalalajien rauhoitusajat ja muut rajoitukset vaihtelevat vesistön, kalalajin ja kalastustavan mukaan. Ennen kalastusta kannattaa aina tarkistaa, tarvitaanko kalastonhoitomaksun lisäksi erillinen kalastuslupa.
Suomen suurista järvistä tunnettuja kalastusalueita ovat muun muassa Saimaa, Päijänne, Inarijärvi ja Oulujärvi. Suomen järvissä yleisiä vapaa-ajankalastajien saalislajeja ovat esimerkiksi ahven, hauki ja kuha. Vesistöstä riippuen saaliiksi voidaan saada myös siikaa, muikkua, madetta ja erilaisia lohikaloja. Jokikalastukseen Suomessa löytyy vaihtoehtoja eri puolilta maata. Tunnettuja kohteita ovat esimerkiksi Tornionjoki–Muonionjoki–Könkämäeno, Kymijoki ja Oulankajoki. Jokien kalastusajat ja lupaehdot vaihtelevat huomattavasti kohteittain, joten ne tulee tarkistaa ennen kalastusta.
Järvet ja joet
Suomen suurista järvistä tunnettuja kalastusalueita ovat muun muassa Saimaa, Päijänne, Inarijärvi ja Oulujärvi. Suomen järvissä yleisiä vapaa-ajankalastajien saalislajeja ovat esimerkiksi ahven, hauki ja kuha. Vesistöstä riippuen saaliiksi voidaan saada myös esimerkiksi siikaa, muikkua, madetta ja erilaisia lohikaloja. Jokikalastukseen Suomessa löytyy vaihtoehtoja eri puolilta maata. Yksi tunnetuimmista kohteista on Tornionjoki–Muonionjoki–Könkämäeno, joka on merkittävä lohijoki. Joessa esiintyy lohen lisäksi esimerkiksi meritaimenta ja harjusta. Lohen kalastus on kuitenkin sallittua vain erikseen määriteltynä kalastuskautena, ja siihen liittyy myös viikoittainen rauhoitusaika.
Muita tunnettuja jokikalastuskohteita ovat esimerkiksi Kymijoki sekä Oulankajoki ja muut Kuusamon alueen virtavedet. Kymijoessa esiintyy luonnonvaraisia lohi- ja meritaimenkantoja, joiden suojelemiseksi kalastukseen liittyy erityisiä rajoituksia. Oulankajoella ja sen ympäristön virtavesissä voi tavoitella muun muassa harjusta ja muita virtavesien kalalajeja. Jokien kalastusajat vaihtelevat huomattavasti kohteittain. Kalastukselle ei siis ole yhtä koko Suomea koskevaa kesäkuusta syyskuuhun kestävää kalastuskautta, vaan jokaisen kohteen lupaehdot ja rauhoitusajat tulee tarkistaa erikseen.
Merikalastuskohteet
Suomen rannikko, saaristo ja merialueet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia vapaa-ajankalastukseen ympäri vuoden. Tunnettuja merikalastusalueita ovat esimerkiksi Ahvenanmaa, Saaristomeri, Suomenlahti, Selkämeri ja Perämeri. Rannikon kalastusympäristöt vaihtelevat suojaisista lahdista ja saaristovesistä ulkosaariston ja avomeren läheisiin alueisiin. Kalastaja voi tavoitella alueesta ja vuodenajasta riippuen esimerkiksi ahventa, haukea, kuhaa, siikaa, silakkaa, taimenta ja lohta. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2024 tilastojen mukaan rannikkokalastuksen merkittäviä saalislajeja olivat muun muassa ahven, siika ja kuha. Rannikkokalastuksessa pyydetään lisäksi lohta, taimenta ja silakkaa, kun taas avomerellä kaupallisen kalastuksen tärkeimpiä lajeja ovat silakka ja kilohaili. Vuonna 2024 merialueen kaupallisesta saaliista valtaosa koostui silakasta ja kilohailista.
Ahvenanmaan ja Saaristomeren rikkonainen saaristo tarjoaa runsaasti erilaisia kalastusympäristöjä, kuten suojaisia lahtia, salmia, karikkoja ja ulkosaariston vesialueita. Saaristomerellä kuhan saalis kasvoi vuonna 2024, ja Luken mukaan alueen kuhan vuosiluokat 2018–2019 ovat olleet melko vahvoja. Perämerellä puolestaan kalastetaan muun muassa siikaa, ahventa, haukea ja lohta.
Merikalastuksessa tulee huomioida kalalajien pyyntimitat, rauhoitusajat, saaliskiintiöt ja alueelliset kalastusrajoitukset. Erityisesti lohen ja taimenen kalastukseen voi liittyä tarkkoja rajoituksia, jotka vaihtelevat alueen ja kalastustavan mukaan. Esimerkiksi luonnonvarainen rasvaevällinen meritaimen on rauhoitettu Suomen merialueilla. Kalastajan on tärkeää tunnistaa saaliinsa ja tarkistaa ennen kalastusta voimassa olevat määräykset. Ajantasaiset alueelliset kalastusrajoitukset kannattaa tarkistaa Kalastusrajoitus.fi-palvelusta sekä kyseisen vesialueen lupaehdoista. Myös Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta löytyy tietoa valtion merialueiden kalastuskohteista ja luvista.
Kalastusluvat ja -säännöt
Suomen kalastuslupajärjestelmä riippuu kalastajan iästä, käytettävästä kalastustavasta ja vesialueesta. Metsähallitus kerää valtakunnallisen kalastonhoitomaksun ja myy kalastuslupia valtion vesialueille. Muiden vesialueiden erillisiä lupia voivat myydä esimerkiksi vesialueiden omistajat, osakaskunnat ja muut kalastusoikeuden haltijat. 18–69-vuotiaan kalastajan tulee yleensä maksaa kalastonhoitomaksu, jos hän kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Poikkeuksena ovat henkilöt, jotka ovat täyttäneet vähintään 65 vuotta vuoden 2023 loppuun mennessä ja säilyttivät aiemman maksuvapautensa.
Yhdellä vavalla tapahtuva tavallinen onkiminen ja pilkkiminen sekä silakan litkaus ovat yleensä maksuttomia. Yhdellä vavalla tapahtuvaan viehekalastukseen 18–69-vuotiaalle riittää useimmilla vesialueilla kalastonhoitomaksu. Usealla vavalla kalastamiseen, verkkokalastukseen, katiskan tai muiden pyydysten käyttöön sekä ravustukseen tarvitaan yleensä kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Ravustukseen tarvitaan aina erillinen ravustuslupa.
Joillakin erityiskohteilla tarvitaan lisäksi kohdekohtainen lupa myös vapakalastukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi monet vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet sekä Metsähallituksen erilliset vapalupa-alueet. Onginta ja pilkintä eivät myöskään ole sallittuja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla yleiskalastusoikeudella. Kalastuksessa tulee noudattaa kalalajien rauhoitusaikoja, pyyntimittoja, saaliskiintiöitä sekä aluekohtaisia kalastusrajoituksia. Esimerkiksi lohella, taimenella, järvilohella, harjuksella, siialla ja useilla muilla lajeilla on lainsäädännössä määriteltyjä rauhoitusaikoja tai pyyntimittoja. Kalastusrajoitukset voivat lisäksi vaihdella vesialueittain. Ajantasaiset lupaehdot kannattaa tarkistaa ennen kalastusretkeä, ja alueelliset kalastusrajoitukset voi tarkistaa Kalastusrajoitus.fi-palvelusta.