Merijärviset veljekset, tarkemmin sanottuna velipuolet, Kai-Pekka Laitala, 34 sekä Sampo Männistö, 29, ovat olleet kotitilansa peräsimessä vuodesta 2013 lähtien. Tällöin veljesten kesken perustettiin maatalousyhtymä. Kaksi vuotta myöhemmin tilalla tehtiin lopullinen sukupolvenvaihdos.
”Hyppy farmarin arkeen ei ollut tavallisuudesta poikkeavampi, sillä käytännössä olimme pyörittäneet tilaa jo kymmenen vuoden ajan. Muutoksista suurin oli vastuualueen siirtyminen kuolinpesältä maatalousyhtymälle”, veljekset kertaavat.
Vaikka veljeksillä on takanaan maatalousalan perustutkinto, opeista tärkein on tullut työn kautta. Taustalla on perhettä vuonna 2005 kohdannut suuri suru.
”Isän kuolema pysäytti ja jätti jälkeensä suuret saappaat. 25 lehmän ja vajaan neljänkymmenen peltohehtaarin maitotilaa ryhdyttiin jatkamaan perikunnan nimissä. Päävastuu tilanhoidosta siirtyi äidille, mutta myös me pojat autoimme parhaamme mukaan.”
16-vuotias Kai-Pekka otti vetovastuuta peltohommista ja viisi vuotta nuorempi Sampo osallistui tilan töihin kykyjensä mukaan.
”Tällä kokoonopanolla mentiin eteenpäin. Tarvittaessa sukulaiset auttoivat. Luovuttaminen ei noussut missään vaiheessa esille. Palo työhön antoi vipuvartta myös jaksamiseen”, veljekset muistelevat parinkymmenen vuoden takaista elämänjaksoaan.
Kankaan tila
Laitala ja Männistö MTY
Aikuisten maailma näyttäytyi veljeksille kuitenkin suotuisana.
”Olihan siinä omat polkunsa, kun alaikäiset ottivat vetovastuuta maatilasta. Jouduimme edunvalvojalla hyväksyttämään jopa lannotteiden hankinnat. Kaikki sujui kuitenkin mallikkaasti. Se antoi leveämmät hartiat kehittää tilaa.”
Sampon ollessa 15, veljekset ryhtyivät yhteistuumin miettimään tilan kehityssuuntaa.
”Takana oli jo sen verran työtunteja, että tulevaisuus oli ainakin ammatin puolesta selvä. Vuonna 2009 laitoimme laajentamisen suhteen isompaa pykälää päälle. Peltoalaa lisättiin ja vanhaan heinälatoon tehtiin tilat omille sonneille. Samalla aloitimme koneurakoinnin.”
Neljä vuotta myöhemmin veljekset niputtivat toiminnan maatalousyhtymäksi ja laajentaminen sai jatkoa. Tila oli tuolloin vielä kuolinpesän nimissä.
”Ostimme yhtymän nimiin lisää peltoa ja vuokrasimme sen kuolinpesälle. Näin saimme selkänojaa tukevammaksi ja pystyimme tekemään parsinavettaan tarvittavan laajennuksen. Samalla kun lypsävien määrä nostettiin 36:een, entiset sonnitilat muutettiin hiehojen käyttöön”, veljekset kertaavat.
Järkevärytminen laajentaminen on kestänyt näihin päiviin saakka.
”Vuodesta 2010 lähtien tilaa on kehitetty asteittain kohti robottipihattoa. Samalla kiinnitimme erityishuomion myös karjanjalostukseen.”
Vuonna 2017 hiehoille sekä omille sonneille rakennettiin erillinen kylmäpihatto. Viimeiset sonnit lähtivät teuraaksi muutamaa kuukautta ennen pihaton valmistumista.
Kankaan tilan kahden robotin lypsypihatto otettiin käyttöön elokuussa 2021.
”Rakentaminen sujui kaikin puolin mallikkaasti. Kolmirivinen pihatto antaa tarvittavaa pelivaraa laajentamiseen, mutta sen aika ei ole vielä.”
Veljesten mukaan tilalla edetään tällä hetkellä kolmen navetan taktiikalla.
”Vanha parsinavetta muutettiin vuonna 2021 vasikkalaksi. Ihanteellisinta tietenkin olisi, että kaikki olisivat saman katon alla, mutta kun työt suunnitellaan hyvin ja yhteistyö pelaa, niin tälläkin toimintamallilla pärjätään.”
Veljesten lisäksi tilalla on töissä Kai-Pekan vaimo, Eveliina Laitala. Mukana on myös Sampon puoliso, Juuli Aksila, joka vastaa vahvalla tilitoimistotaustallaan tilan kirjanpidosta.
Eveliina on vastaavasti työskennellyt aikaisemmin Faballa jalostusasiantuntijana, joten hän vastaa karjan siementämisestä sekä jalostuksesta.
”Lähtökohdat ovat suotuisat. Yksinomaan jo sen takia, että säästyimme muutoksen myötä tarttuvilta taudeilta. Karjaa ostettiin useammasta eri paikasta, joten riskit olivat isot”, Eveliina tietää kertoa.
Vaikka suurimmat investoinnit on toistaiseksi tehty, niin veljeksillä riittää kuitenkin suunnitelmia.
”Mietinnässä on aina uusia tavoitteita. Aurinkoenergia on nyt kokeilussa ja suunnitelmissa on kuivikeseparaattorin hankinta. Hankinnat tehdään kuitenkin tarve edellä. Myös puskuri suojaa kolhuilta, joten liikevaihdosta noin kymmenen prosenttia on pyritty pitämään tilillä käyttörahana”, veljekset linjaavat.
