KotimaaTyhjä laavu keskellä metsää. Saakohan siellä yöpyä?
Riippuu omistajan halusta, niin kuin kaikkien rakennelmien käyttö. Jos paikalla lukee, että laavu on tarkoitettu vain esimerkiksi Otalammen Marttojen käyttöön, sitä voivat käyttää vain Otalammen Martat.
Jokamiehenoikeuksien perusteella missään laavussa ei voi suoraan yöpyä, mutta jos omistaja ei ole ilmaissut tahtoaan keskellä metsää sijaitsevan laavun käytöstä, siellä voi todennäköisesti yöpyä, sanoo Suomen Ladun Anne Rautiainen. Hän on Suomen johtavia jokamiehenoikeuksien asiantuntijoita.
– Lisäksi meillä on esimerkiksi kuntien alueella koko joukko rakenteita, jotka tukevat ulkoilua ja retkeilyä. Ne on tarkoitettu kaikkien iloksi.
Jos taas järvellä on laituri, eikä saunaa tai muuta rakennelmaa näy missään, voi laiturille mennä retkiluisteluretkellä ja syödä eväät, ellei sitten laiturin käytöstä ole ilmaistu jotain muuta.
Jokamiehenoikeuksista tulee riitaa ja kyselyitä erityisesti kesäisin, kun suomalaiset liikkuvat luonnossa muita vuodenaikoja enemmän.
YLEINENväärinkäsitys on, että pihapiiri olisi lain mukaan jokin tietty metrimäärä asutusta rakennuksesta. Rautiaisen mukaan moni luulee, että se on 150 metriä, mikä tulee metsästyslaista. Jokamiehenoikeuksien osalta mitään metrimäärää ei kuitenkaan ole olemassa.
Ja onneksi ei ole, Rautiainen sanoo, koska silloin Suomessakin olisi ihmisiä, joiden elämäntehtävänä olisi vahtia metrimäärän toteutumista.
Sen sijaan Rautiainen korostaa pelisilmän käyttöä. Jos vaikka talon takana alkaa heti tiheä metsä, siellä voi liikkua hyvinkin lähellä taloa, ja usein liikutaan myös sattumalta, koska taloa ei edes näe. Jos taas talon ympärillä on harvaan kasvavaa männikköä, tilanne on eri.
Lisäksi vain tahallinen kotirauhan rikkominen on rangaistavaa. Jos retkeilijä tulee ovelle kysymään, missä hän oikein on, se ei ole kotirauhan rikkomista. Jos retkeilijä taas pyydettäessä poistumaan tunkee jalkaa oven väliin, se on kotirauhan rikkomista, Rautiainen sanoo.
Jos joku kerää sieniä asunnon tai mökin vierestä, mutta poistuu pyydettäessä, se ei ole kotirauhan rikkomista vaan hyvin huonoa käytöstä.
HUONOAkäytöstä ovat myös useat maanomistajien pystyttämät kyltit, joilla yritetään estää alueella oleskelu, kalastus tai marjastus. Jos rakennelmia ei kyltin lähellä näy, tai jos alue ei ole luonnonsuojelualuetta, se onkin nopeasti kyltti, joka on laiton. Käyttöä ei voi perusteettomasti kieltää.
Luonnonsuojelulain mukaan ”maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehenoikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta”.
Kaikki on tilannekohtaista. Onko luonnossa tehtävä asia jokamiehenoikeuksien piirissä? Arvion joutuu tekemään jokainen itse. Jos tuntuu, että ei ehkä ole, on parempi kysyä lupa.
Asiat riippuvat myös vuodenajasta. Ratsastus roudasta sulavalla suolla keväällä on aivan eri juttu kuin samalla alueella ratsastaminen heinäkuussa.
– Mediassa esiin nousevat usein törppöilijät, mikä vääristää mittasuhteita, Rautiainen sanoo.
Roskaajat, puiden laittomat kaatajat suurjännitelinjojen alla, he eivät käytä jokamiehenoikeuksia vaan omankädenoikeuksia.
– Oikein toimivat jokamiehenoikeudet eivät yleensä edes näy, koska jälkiä ei saisi jättää, Rautiainen sanoo. Hänen mukaansa pääosin sekä maanomistajat että luonnon virkistyskäyttäjät pitävät jokamiehenoikeuksia toimivina.
JOKAMIEHENOIKEUDETmuodostuvat useista eri laeista mutta myös jossain määrin tapaoikeudesta. Ne ovat pitkälti samanlaiset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, vaikka joitakin eroja on.
Suomessa jokamiehenoikeuksilla saa liikkua luonnossa omin voimin jalan, hiihtäen, pyörällä ja ratsain. Näin liikkuen saa oleskella ja telttailla tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Niillä saa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia, mutta ei niittää koko kasvustoa. Saa onkia ja pilkkiä. Saa veneillä, uida ja peseytyä vesistöissä ja kulkea jäillä. Kaikki täytyy kuitenkin tehdä siten, ettei siitä aiheudu vähäistä suurempaa haittaa.
Esimerkiksi taimikon tallaaminen on vähäistä selvästi suurempi haitta.
Jokamiehenoikeudet kuuluvat kaikille, eivätkä oikeudet riipu käyttäjästä. Ne eivät katso kansalaisuutta. Esimerkiksi luonnonvaraisten marjojen, sienien ja kukkien kerääminen tulee rikoslaista. Aivan kuten muut rikoslain pykälät koskevat kaikkia Suomessa oleskelevia, niin koskee myös tämä.
Jokamiehenoikeudet eivät myöskään riipu käytön tarkoituksesta eivätkä maanomistajasta. Jos marjoja kerätään myyntiin, sitten kerätään.
Oikeuksien käyttämisestä ei tarvitse maksaa mitään, eikä oikeuden käyttämiseen tarvita suostumusta tai lupaa.
Sen sijaan erilaisten rakenteiden käytöstä määrää niiden omistaja, eivätkä erityiseen käyttöön otetut alueet ole käytettävissä. Toisen omistamaan maahan ei voi perustaa pysyvää käyttöoikeutta, eikä tilapäiselläkään käytöllä ole turvaa.
Ihmisille muodostuu helposti psykologinen omistajuus esimerkiksi suvun pitkään tietämään marjapaikkaan, Rautiainen sanoo. Sen perusteella ei voi kuitenkaan estää toisia käymästä samalla paikalla.
– Paha mieli ei ole vähäistä suurempi haitta, Rautiainen sanoo.
Entä jos maanomistaja päättää rakentaa jotain marjapaikalle tai hakata mökin ikkunasta aiemmin näkyneen metsämaiseman? Ei voi mitään. Tilapäisellä käytöllä ei ole turvaa.
AKUISSA tarvittavat jalometallit ovat viime vuosina houkutelleet uusia malminetsijäyrityksiä Suomeen. Malminetsintä ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin, Rautiainen sanoo.
Vaikka kaivoslaissa lukee, että ”jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä”, siellä lukee myös, että etsintätyöstä on tehtävä kirjallinen ilmoitus kohteena olevaan alueeseen kuuluvan kiinteistön omistajalle tai haltijalle, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
– Se on laissa erikseen määrätty oikeus, mutta ei jokamiehenoikeus, koska se vaatii ilmoituksen.
Lähde Suomenmaa.
