Kasvukausi on pidentynyt Savo-Karjalassa, ja se on rohkaissut puutarhaharrastajat ja -yrittäjät kokeilemaan myös kylmyydelle herkkiä, ensimmäisen ja toisen kasvuvyöhykkeen lajeja
Monet korkeampia lämpötiloja ja pidemmän kasvukauden vaativat kasvit menestyvät yhä paremmin myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.
Kuopiolaisen Heikkisen kukkatarhan yrittäjä Mari Heikkinen kertoo, että puutarhalla on tänäkin vuonna kokeiltu ja otettu myyntiin myös herkempiä, ensimmäisen ja toisen kasvuvyöhykkeen kasveja kuten ruusuorapihlajaa, nietospensasta, ruusumantelia ja puksipuita.
Erityisen kiinnostuneita eteläisten kasvuvyöhykkeiden kasveista ovat puutarhaharrastajat. Toisaalta osa kasveista kiinnostaa laajemminkin. Tällainen on muun muassa hautakasvinakin paljon käytetty suikerosorvarin pensas, jota Heikkisen kukkatarhalla myydään kesän ruukkuistutuksia varten.
– Se on ykkösvyöhykkeen kasvi, mutta asiakkaat ovat kertoneet, että se on onnistuneesti saatu talvehtimaankin, Heikkinen kertoo.
Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala kuuluvat molemmat pääosin kolmanteen ja neljänteen kasvuvyöhykkeeseen. Kokonaisuudessaan Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen. Jako perustuu kasvukauden pituuteen, talviolosuhteisiin sekä kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summaan, niin sanottuun tehoisaan lämpösummaan.
Ilmastonmuutos pidentänyt kasvukautta jopa kuukaudella
Kasvukausi on nykyisin jopa 3–4 viikkoa aiempaa pidempi. Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen biologi ja vanhempi tutkija Harri Kokko kertoo, että lumipeitteen pysymisaika on selvästi lyhentynyt, kevät pidentynyt ja syksyistä tullut lämpimämpiä.
– Toisaalta meidän alueella on viime vuosina ollut hyvälumisia talvia, joten pakkanen ei ole päässyt routimaan esimerkiksi hedelmäpuiden juuria. Jos lumipeitettä ei olisi, eivät eksoottisimmat lajit selviäisi täällä, Kokko toteaa.
Biologi ja vanhempi tutkija Harri Kokko toteaa, että Savo-Karjalassa on jo hyvät mahdollisuudet ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen kasvien menestymiselle. Myös puutarhayrittäjä Mari Heikkinen kannustaa rohkeasti kokeilemaan arempiakin kasveja.
– Aremmat kasvit tarvitsevat lämpimän ja suojaisan kasvupaikan esimerkiksi jonkun rakennuksen läheisyydestä. Jos talvella ei tule lunta, ne tulee suojata jollain muulla keinolla. Suojaksi voi laittaa esimerkiksi kankaan tai havuja. Lähde Yle.
