Tieteiselokuvissa kaupunkien yllä liitelee monenlaisia ilma-aluksia. Jo ensi vuosikymmenellä näky voi oikeasti olla arkipäivää. Myös Suomessa varaudutaan droonien nopeaan lisääntymiseen, mutta ihmisiä kuljettavia lentotakseja saadaan vielä odotella.
Kaupunkien osuus drooniliikenteen mahdollistajana ja ohjaajana arvioidaan merkittäväksi.
”Helsingissä aletaan luoda pohjaa muutoksen hallinnalle askel askeleelta koordinoidusti”, luonnehtii yleiskaavoituksen yksikön päällikkö Christina Suomi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Myös esimerkiksi Tampereella, Vantaalla, Oulussa ja Espoossa on alettu tarkastella, mitä yleistyvä drooniliikenne kaupungeille merkitsee. Vantaalla pakettitoimituksia drooneilla on jo kokeiltu Aviapolis Traffic Lab -hankkeen yhteydessä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom huolehtii Suomen ilmatilan jäsentämisestä ja ilmailuun liittyvistä hyväksynnöistä sekä luvista.
”Olemme perillä uusista tuulista ja valmiina pitämään tiivistä yhteyttä toimijakenttään sekä tukemaan heitä”, kertoo ylitarkastaja Esa Stenberg Traficomista.
Traficomin on tarkoitus myös mahdollistaa kokeiluja. Yhteistyötä tehdään niin EU:n tasolla kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n kanssa.
Matalan ilmatilan miehittämätön ilmailu ei ole uusi asia Suomessa. Yksin Helsingissä tehtiin viime vuonna noin 30 000 droonilentoa. Esimerkiksi Kruunusiltojen rakennushankkeessa drooneja eli kauko-ohjattuja miehittämättömiä ilma-aluksia on käytetty runsaasti apuna. Lentojen ennustetaan kuitenkin lisääntyvän vauhdilla lähivuosina.
Drooneja käytetään erilaisissa ilmaoperaatioissa, kuten valokuvaamisessa, maastokartoituksissa, rakennusalalla, poliisi- ja pelastustehtävissä, maa- ja metsätaloudessa, liikennevalvonnassa sekä sotilaskäytössä.
Käytössä on usein melko kevyitä laitteita, joihin ohjaajalla on koko ajan näköyhteys. Tekniikan kehittyessä alukset toimivat yhä useammin näköyhteyden ulkopuolella tai itsenäisesti.
Erilaiset ilmaoperaatiot ovat yleistyneet, ja seuraavassa vaiheessa droonien käytön odotetaan lisääntyvän muun muassa tavarakuljetuksissa. Laitteiden koko kasvaa, ne ovat todennäköisesti äänekkäämpiä ja vaativat alustoja laskeutumiselle tai tavaroiden laskemiselle.
Lentotaksit ovat näköpiirissä kauempana tulevaisuudessa. Ihmisten kuljettaminen on monimutkaisin ja turvallisuuden kannalta vaativin liikennemuoto.
Suomen mukaan kaupunkien kannattaa varautua kehitykseen ajoissa. Ilmailun lisääntyminen vaikuttaa muun muassa kaupunki- ja liikennesuunnitteluun.
Matalan ilmatilan lennot vaativat myös yhteistyötä eri osapuolten kuten kaupunkien, viranomaisten ja yritysten välillä.
Sääntelyä katsotaan tarvittavan myös siksi, että toimialan kehitys ei tapahtuisi pelkästään yritysten ehdoilla. Suomen mukaan tavoitteena on kuitenkin myös edistää alan toimijoiden liiketoimintaa koordinoidusti.
Myös Tampereella on alettu tarkastella, mitä drooniliikenne vaatii suunnittelulta.
”Pitää esimerkiksi kartoittaa alueita, joissa lentämistä on syytä rajoittaa tai kieltää. On myös suunniteltava droonien nousu- ja laskeutumispaikkoja sekä parhaita lentokäytäviä”, konkretisoi kehittämispäällikkö Matias Ansaharju.
Asialistalle kuuluvat myös lentomelun hallinta ja yleisen turvallisuuden varmistaminen.
”Ja jotta liikennejärjestelmän kokonaisuus voi toimia hyvin, droonit pitäisi yhdistää muuhun liikkumiseen niin, että saadaan aikaan järkeviä matkaketjuja.”
Suomen mukaan kaupungit voivat vaikuttaa vaikkapa siihen, että lentoja säädellään herkissä luontokohteissa. Kaupungit voivat myös välittää tietoa yleisötapahtumista, joiden yllä lentämistä pitäisi välttää.
EU:ssa on kehitetty miehittämätöntä ilmailua edistävää U-space-konseptia, jolla tarkoitetaan pääasiassa kaupungeissa tehtävien lentojen hallintaa. Käytännössä tarvitaan ratkaisuja siihen, miten drooneille taataan turvallinen ja tehokas pääsy ilmatilaan ja millaisia ovat ne palvelut ja menettelytavat, joilla suurten droonimäärien liikennöinti onnistuu.
Suomessa ilmaliikennepalveluista ja ilmatilan käytöstä vastaa ensisijaisesti Fintraffic Lennonvarmistus. Ilmailussa myös kansainvälisellä sääntelyllä on tärkeä rooli, ja kaupunki-ilmailussa noudatetaan pitkälti EU-lainsäädäntöä, kertoo toukokuussa julkaistu Helsingin teettämä selvitys kaupunki-ilmailun tulevaisuudesta.
Suomessa kaupungit eivät omista ilmatilaa, eikä lainsäädäntö anna kaupungeille juurikaan toimivaltaa ilmatilan käytön sääntelyssä. Kaupungeilla katsotaan silti olevan merkittävä asema, kun luodaan edellytyksiä droonilogistiikalle ja siihen liittyville palveluille.
Helsingissä kaupunki-ilmailun palvelumarkkinan arvo voi vuoteen 2030 mennessä olla 20–80 miljoonaa euroa.
Myös Ansaharju Tampereelta arvioi, että alan liiketoiminta voi kasvaa merkittävästi ja että kaupungin kannattaa tukea sitä elinkeinopolitiikassa. Droonit täydentävät liikennejärjestelmää ja voivat hyödyttää kaupunkia työllisyyden ja yrityselämän lisääntymisen kautta.
”Sähködroonit voivat myös vähentää ilmastopäästöjä, jos ne korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa liikkumista ja kuljetuksia.”
Lähde;MT.
