Ahvenanmaan konsulaatin oikeudellinen asema perustuu vuonna 1940 Neuvostoliiton kanssa solmittuun sopimukseen.
Naapurustossa ihmiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin pihamaa on päässyt repsottamaan. Lehtikuva / Roni Rekomaa.
Maarianhaminalaisen puistokadun varrella talojen pihat viheriöivät loppukesän auringossa huoliteltuina. Naapurustossa ihmiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota siihen, että kadulla sijaitsevan Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin pihamaa on päässyt repsottamaan.
”Konsulaatti ei ole niin hyvin hoidettu kuin aiemmin. Esimerkiksi ruoho on leikkaamatta ja muuta sellaista”, sanoo konsulaatin naapurissa asuva Dan-Anders Mörn STT:lle.
Hän pohtii, ennakoiko hoitamattomuus konsulaatin sulkemista.
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on hiukan kummallista, että Venäjä valvoo demilitarisointia vielä tänä päivänä”, hän sanoo.
Poikkeuksellinen järjestely, joka konsulaattiin liittyy, on herättänyt kriittisiä näkemyksiä – tai vähintäänkin hämmästystä – julkisessa keskustelussa sen jälkeen, kun Suomi liittyi sotilasliitto Natoon.
Ahvenanmaan konsulaatin oikeudellinen asema perustuu vuonna 1940 Neuvostoliiton kanssa solmittuun sopimukseen. Sen mukaan naapurimaalla on oikeus valvoa, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan.
”Jos otetaan huomioon kuluneet puolitoista vuotta, ehkä jonkun toisen tulisi valvoa Ahvenanmaan demilitarisaatiota.”
STT kysyi paikallisten näkemyksiä konsulaatista elokuun lopussa. Selvisi, että sulkemiselle löytyy paikallisten keskuudessa kannatusta, ja naapuritalon Mörnkin toteaa, ”ettei kukaan kai oikein puhu säilyttämisen puolesta”. Hän itse haluaa kuitenkin odottaa ulkoministeriön selvitystä ennen lopullista kantaa.
Ministeriössä on valmisteilla Ahvenanmaan erityisasemaa koskeva oikeudellinen selvitys. Siinä käsitellään myös Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa. Tarkoituksena on kuulla myös ahvenanmaalaisia itseään.
Michael Sundholm toteaa, ettei hänellä olisi mitään sitä vastaan, että konsulaatti häviäisi Maarianhaminasta.
”Jos otetaan huomioon kuluneet puolitoista vuotta, ehkä jonkun toisen tulisi valvoa Ahvenanmaan demilitarisaatiota”, hän naurahtaa.
Kahvilan terassilla lämpimästä iltapäivästä nauttiva Elvira Lobråten ehdottaa, että konsulaatti säilytettäisiin kulttuurihistoriallisten syiden vuoksi museona.
”Jos ajatellaan esimerkiksi tiedustelutoimia, ne ovat konsulaatista riippumattomia.”
Johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista toteaa, että konsulaatti on muisto menneiltä ajoilta, hieman kiusallinenkin. Neuvostoliiton intressi oli saada sananvalta siihen, mitä sotilasstrategisesti tärkeällä Pohjois-Itämeren saarella tapahtuu.
”Nyt kuitenkin maailma on täysin erilainen. Ei voida edes teoreettisesti ajatella, että se olisi Venäjää sotilaallisesti uhkaava kysymys.”
Hän arvelee, että jos konsulaatti suljettaisiin, se voitaisiin vielä lukea ikään kuin vastauksena Venäjän toimille heinäkuussa. Venäjä kertoi tuolloin, että se karkottaa yhdeksän suomalaisdiplomaattia ja sulkee Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lokakuun alusta.
”Tämä on ollut kysymys, jossa on aidosti ollut sellaista kansallista painetta tehdä kovia ratkaisuja. Varmaan moni odotti, että jo Pietari-päätöksen jälkeen Ahvenmaan konsulaatti olisi laitettu säppiin.”
Konsulaatin käytännön merkitys Venäjälle on hänen mukaansa rajallinen.
”Jos ajatellaan esimerkiksi tiedustelutoimia, ne ovat konsulaatista riippumattomia.”
Ahvenanmaan asemaan liittyy useita päällekkäisiä kansainvälisiä sopimuksia, joten mahdolliset kansainvälisoikeudelliset ja poliittiset seuraamukset on Pesun mukaan siksi syytä ennakoida huolella.
”Jos konsulaatti suljetaan, rikomme sovittua, eikä sitä missään nimessä pidä tehdä.”
Konsulaatin sulkemisen seurauksista Suomelle ei tunnuta Maarianhaminassa olevan kovin huolissaan.
”En usko, että Venäjä reagoisi kovin voimakkaasti. Tässähän on kyse symboliikasta ja vallasta. Heillähän on tärkeämpiä asioita hoidettavanaan juuri nyt”, Lobråten sanoo.
Hän sanoo pelänneensä Venäjän reaktioita enemmän heti sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Osa toi esille myös huolensa sopimuksen rikkomisen seurauksista.
”Tämähän on päätös, joka on tehty kauan sitten. Venäjä valvoo demilitarisaatiota. Jos konsulaatti suljetaan, rikomme tätä sovittua, eikä tätä missään nimessä pidä tehdä”, sanoo Stig Kottelin.
Hänen mukaansa on tarpeetonta antaa Venäjälle syitä vastatoimiin.
”Venäjä on sellainen valtio, että sille ei pidä antaa tähän mahdollisuutta.”
Ulkopoliittisen instituutin Matti Pesu uskoo, että Venäjä haluaa pitää kiinni oikeudestaan valvoa demilitarisaatiota, mutta hän ei usko voimakkaaseen reaktioon, jos konsulaatti päätettäisiin sulkea.
”En keksi mitään mahdollisuutta nyt, kun Pietarin-pääkonsulaatin kohtalo on sinetöity.”
Pietarin pääkonsulaatin vastinpari Suomessa on Venäjän Turun-pääkonsulaatti. Suomi perui sen toimiluvan lokakuun alusta vastatoimena Pietarin-pääkonsulaatin sulkemiseen.
Pesu ei usko, että Ahvenanmaan erityisasemaa demilitarisoituna maakuntana ollaan nyt muuttamassa. Näin ollen sotilaallista läsnäoloa maakunnassa ei jatkossakaan sallita.
”Ainakaan tämä hallitus ei asiasta neuvottele, sillä RKP on hallituspuolueena.”
Ulkoministeriö ei vastannut tarkemmin, milloin konsulaattia koskeva selvitys on valmistumassa. Ministeriön mukaan ”lopullisen selvityksen valmistelulle ei ole asetettu määräaikaa”.
Lähde: MT.
