Kuopio on Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki. Kasvukeskuksen veturiyritykset kasvattavat investointejaan, vaikka suhdannetilanne näyttää heikolta. Kauppalehti haastatteli savolaisia alueen elinvoimatekijöistä.
KUOPIO
Väkiluvultaan Suomen kahdeksanneksi ja pinta-alaltaan 13. suurin kaupunki Kuopio yllättää ulkopaikkakuntalaisen elinvoimaisuudellaan.
Noin 123 000 asukkaan yliopistokaupunki sijoittuu suurimpien kaupunkien elinvoimaa mittaavassa tutkimusyhtiö T-Median vetovoima & pitovoima -tutkimuksessa jaetulle toiselle sijalle yhdessä Oulun kanssa.
Kuopion 3,71 pisteen tulos on hyvä, sillä arvostelutaulukko perustuu kansalaisten arvioihin numeroasteikolla, missä numero viisi on paras ja numero yksi huonoin tulos.
Pohjois-Savon maakuntakeskus häviää potentiaalisten asukkaiden mielipiteisiin perustuvassa vertailussa vain huomattavasti suuremmalle Tampereelle, jonka yhteistulos vastaajien arvioiden perusteella on 3,84.
T-Median tutkimuksen tulokset perustuvat kaupunkien ominaisuuksien yhteistulokseen. Tutkimuksessa käytettyihin osa-alueisiin lukeutuvat taloudellinen elinvoima, yhteisöllisyys, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.
Miksi juuri Kuopio menestyy Suomen suurimpien kaupunkien välisessä vertailussa?
Elokuun alussa uudessa virassaan aloittanut Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti uskoo, että kaupungin suosio pohjautuu asukastyytyväisyyteen.
”T-Median tutkimuksen mukaan Kuopio on Suomen ainoa kaupunki, joka yltää erinomaiseen arvioon yhteisö-kategoriassa. Seudulla asuu pääosin mukavia ihmisiä ja asukkaat voivat hyvin”, entinen Itä-Suomen aluehallintaviraston ylijohtaja Lahti tiivistää.
Hän luettelee kaupungin vetovoimatekijöiksi suhteellisen suuret investoinnit vapaa-ajan aktiviteetteihin ja luonnonläheisen kaupunkiympäristön.
Myös monipuolinen tapahtumatarjonta houkuttaa ihmisiä. Kuopion suurimpiin tapahtumiin lukeutuvat musiikkifestivaali Kuopiorock ja Tahko juhannus.
Kaupungin sijainti valtatie 5:n varrella on merkittävä kilpailutekijä. Myös opiskelijakaupungin vahva jalansija lääketieteen ja farmasian puolella on hyvä huomioida vetovoimatekijänä.
Lahden mukaan Kuopion positiivinen väestönkehitys, joka perustuu kuntien väliseen muuttovoittoon ja siirtolaisuuteen, on konkreettinen todiste kaupungin elinvoimaisuudesta.
Yliopistokaupunki on kasvattanut väestömääräänsä 3,7 prosentilla viiden vuoden ajanjaksolla. Prosentuaalinen nousu on ollut kovempaa kuin esimerkiksi Helsingissä, missä kasvu on ollut vain 3,2 prosenttia.
Kuopion oman ennusteen mukaan väestömäärä tulee nousemaan yli 140 000 henkilöön vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin väkiluku on kasvanut keskimäärin noin 850 henkilöllä vuosittain kymmenen viime vuoden ajan.
Väestöpohjaa pystyy laajentamaan myös kuntaliitoksin, joihin Kuopio suhtautuu avoimin mielin. Merkittävästi suurempaan keskuskaupunkiin on liittynyt neljä pienempää lähikuntaa 2000-luvun puolella.
Keskitytään ydintehtäviin ja puututaan velkaantumiseen
T-Median mukaan kaupungin suurin laadullinen muutos negatiiviseen suuntaan liittyy taloudelliseen elinvoimaan. Tutkimus vertailee vuosien 2020 ja 2022 tuloksia.
Aiheeseen liittyvä väittämä, joka arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen, käy seuraavanlaisesti: ”Alue on kasvava talousalue, jolla yritykset voivat hyvin.”
Lahti uskoo kaupungin kunnianhimoisten investointipäätösten ja inflaation olevan pääosin pudotuksen taustalla.
Hän huomauttaa, että toimenpiteitä valmistellaan taloustilanteen parantamiseksi, kaupungin ydintoimintojen tehostamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.
Vuonna 2022 kaupungin tilinpäätös oli 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun vielä vuotta aiemmin kaupungille kertyi ylijäämää 12,5 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainakanta kasvoi 16 miljoonalla eurolla 453 miljoonaan euroon vuonna 2022. Vuoden lopussa lainamäärä yksittäistä asukasta kohti oli lähes 3 700 euroa.
Kuopion suurin investointikohde on uusi Savilahden alue, jonka kokonaisinvestointien määräksi on arvioitu noin 1,5–2,0 miljardia euroa.
Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että Lahden johtajakaudella kaupungin tulevaisuusinvestoinnit tullaan syynäämään huolella läpi.
”Haluan jatkaa kasvun ja kehityksen polulla, pitäen kuitenkin mielessä talouden realiteetit”, Lahti toteaa päättäväiseen sävyyn.
Suhdannetilanteesta huolimatta yritykset panostavat kasvuun
Kuopion Kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen kertoo Kuopion seudun elinkeinoelämän tilanteen olevan suhdannetilanteesta huolimatta hyvä ja toiveikas.
Kauppakamarin selvityksen mukaan alueen suurimpien talousvetureiden investointihalukkuus on kasvanut huomattavasti vuodentakaisesta.
Ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkamista vuoden 2022 helmikuussa 40 alueen veturiyritystä kertoi aikeistaan investoida 1,9 miljardia euroa alueelle seuraavan viiden vuoden aikana. Nyt vastaava lukema on 2,2 miljardia euroa.
Savolainen vaikuttaa yllättyneen selvityksen tuloksista.
”Odotin hyökkäyssodan ja kustannusten nousun näkyvän vahvemmin investointihalukkuuden lopahtamisena. Nyt olemme kuitenkin ennätystasolla.”
Yritykset ovat joutuneet kyselemään tonttien perään kasvavissa määrin viime vuosien aikana. Kaupungin kaavoitusprosessien tehostamisessa olisikin parannuksen varaa, kommentoi Savolainen.
”Kaupungin on kyettävä reagoimaan nopeammin yritysten kasvutarpeisiin ja markkinatilanteiden muutoksiin. Pyrimme löytämään yhdessä kultaisen keskilinjan.”
Kehityskohteeksi Savolainen mainitsee myös saavutettavuuden.
”Sekä tiestöihin että raideliikenteeseen on tehtävä merkittäviä panostuksia lähitulevaisuudessa.”
Kauppakamari tavoittelee Pohjois-Savon vientiyritysten lukumäärän tuplaamista nykyiseltä tasolta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä panostuksia sekä alueen elinkeinoelämältä että kaikilta kaupungin toimielimiltä.
Investointihalukkuudesta konkreettisiin tekoihin
Biolääkealan kasvuyritys FinVector on täydellinen esimerkki alueen yritysten investointihalukkuudesta ja kaupungin kaavoitusprosessin onnistumisesta.
Yhtiö on panostanut noin 50 miljoonaa euroa 25 000 neliömetrin lääketehtaaseen, jonka on määrä valmistua Savilahden kaupunginosaan ensi vuoden alkupuolella.
Yhtiön toimitusjohtajan Matthias Kriegerin mukaan investointipäätös oli huolella harkittu. Mahdollisia polkuja olisi ollut tarjolla sekä Yhdysvalloissa että Israelissa, mutta lopullinen investointipäätös kohdistui kuitenkin Kuopioon.
”Kuopio on kieltämättä melko etäinen kaupunki sijainniltaan Suomen mittakaavassa. Tästä huolimatta emme ole havainneet logistiikan kanssa mitään suurempia ongelmia”, Krieger kommentoi.
”Yhtiön liiketoiminta on todella high-tech, joten tarvitsemme paljon osaavia työntekijöitä. Tällainen osaajapohja meillä oli jo valmiiksi Kuopiossa.”
FinVectorin henkilöstöjohtaja Tiina Bies kertoo, että yhtiö aikoo tulevaisuudessa laajentaa yhteistyötään alueen koulujen kanssa. Huippuosaajien lisäksi myös tuotantotekijöitä tullaan tarvitsemaan yhtiön kasvutavoitteisiin pääsemiseksi.
”Tulemmekin keskittymään yhä enemmän ja enemmän Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suuntaan tulevaisuuden rekrytointiprosesseissamme”, Bies tiivistää ajatuksiaan.
Krieger yhtyy Biesin sanomaan ja huomauttaa, että yhteistyö kaupungin, oppilaitosten ja yritysten välillä hyödyttää lopulta kaikkia osapuolia. Suuri tehdasinvestointi houkuttelee kaupunkiin varmasti myös lisää veronmaksajia.
Naapurikunnan kaivostoiminta laajentuu lähitulevaisuudessa
Kuopion keskustasta alle puolen tunnin ajomatkan päässä Siilinjärvellä sijaitsee Yaran fosfaattikaivos, jonka yhteydessä on myös yksi Suomen suurimmista avolouhoksista sekä norjalaisyhtiön neljä eri tuotantolaitosta.
Yaran Siilinjärven-tehtaiden yhteenlaskettu vuosittainen lannoitteiden ja happojen tuotantokapasiteetti lasketaan miljoonissa tonneissa.
Yara on Kuopion alueella merkittävä teollinen työnantaja. Yhtiön mukaan Siilinjärven toimipaikka työllistää välittömästi noin 400 henkilöä, mutta arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus alihankkijat mukaan lukien on yli 2 200 henkilötyövuotta.
Nyt yhtiö selvittää kaivostoiminnan jatkamisen mahdollisuuksia aina 2060-luvulle saakka, sillä 4 000 hehtaarin kokoisen alueen nykyiset malmivarat mahdollistavat kaivostoiminnan jatkumisen vain vuoteen 2035 asti.
Myös noin 60 kilometrin päässä Kuopion keskustasta sijaitseva ympärivuotinen Tahkon matkailukeskusalue laskettelurinteineen työllistää merkittävän määrän kuntalaisia.
Matkailutilastopalvelu Visitoryn mukaan Tahkon markkinaosuus kaikista Suomen rekisteröidyistä yöpymisistä on noin puoli prosenttia.
FinVectorin, Yaran ja Tahkon lisäksi Kuopion ja kaupungin lähialueiden suurimpiin työllistäjiin lukeutuvat muun muassa Kuopion yliopistollinen sairaala KYS, Lujatalo, Lujabetoni, Osuuskunta KPY ja Savon Kuljetus.
Kaupungissa on noin 12 500 terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkaa, mikä on lähes 25 prosenttia koko seudun 54 000 työpaikasta. Toiseksi suurin toimiala on noin kymmenen prosentin osuudella tukku- ja vähittäiskauppa.
Osaajavajeeseen vastataan koulutuslaajennuksin
Osaavan työvoiman löytäminen ja houkutteleminen on haastavaa, kommentoidaan Kuopion Kauppakamarista.
”Elinkeinoelämän keskusliiton heinäkuun suhdannebarometrin mukaan Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa on tällä hetkellä pahin osaajapula”, Savolainen tiivistää.
Viime vuonna alueen yritykset kertoivat tarvitsevansa mitä pikimmiten 600 koodarin palveluksia. Viiden vuoden sisällä lukeman uskotaan nousevan noin tuhanteen.
Sekä kaupunki, oppilaitokset että elinkeinoelämä ovat yhdessä reagoineet tilanteeseen täysin uusilla tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusavauksilla. Opintopolkujen uskotaan houkuttelevan tulevaisuuden osaajia kaupunkiin.
”Myös uusi yksityinen koodauskoulu Sisu aloittaa toimintansa vuoden 2024 aikana. Koulutus ei automaattisesti johda tutkintoon, mutta sen uskotaan takaavan tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet”, Savolainen kertoo.
Kyseessä on yritysvetoinen koulu, jonka taustalla vaikuttavat tunnetut suuryritykset kuten esimerkiksi vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse ja iisalmelainen louhintalaitevalmistaja Normet.
Kuopio on ihmisen kokoinen kaupunki
Kaupunginjohtaja Lahden mukaan Kuopio erottuu muista Suomen suurkaupungeista monipuolisuudellaan, kaupunki on tasavahva kokonaisuus.
Kuopiosta löytyy työpaikkoja, vapaa-ajan aktiviteetteja, monipuolisia luontoalueita ja yhteisö, joka T-Median tutkimuksen mukaan on merkittävä elinvoimatekijä.
Kun haastateltavilta kysellään mielipiteistä kaupunkia kohtaan, on sanottavaa paljon. Kaikki kuitenkin tiivistyy yhteen lauseeseen: Kuopio on ihmisen kokoinen kaupunki, ei liian suuri, ei liian pieni.
Kaupungin kehityskohteeksi mainitaan saavutettavuus, johon Petteri Orpon (kok) uusi oikeistohallitus on puuttumassa hallituskaudellaan. Hallitusohjelmaan on budjetoitu muun muassa valtatie 5:n 140 miljoonan euron tiekehitysprojekti.
Lähde; KL.
