Suomalaisten univelka paisuu edelleen – yhä useampi työikäinen nukkuu mielestään huonosti, heikoimmin menee keski-ikäisillä
Kyselyyn vastanneista miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia kertoo liikkuvansa terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
Yhä useampi työikäinen nukkuu mielestään huonosti. Lehtikuva / Vesa Moilanen
Yhä useampi työikäinen kokee nukkuvansa huonosti, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytulokset. Enemmistö myös liikkuu edelleen suositeltua vähemmän.
Torstaina ilmestyneen raportin mukaan neljännes 20–64-vuotiaista miehistä ja hieman pienempi osuus naisista ei mielestään nuku tarpeeksi. Vielä vuonna 2018 osuus oli miehillä runsas viidennes ja naisilla vajaa viidennes.
Tulos asettuu osaksi jatkumoa, jossa suomalaisten univelka on jo pidempään kasvanut kasvamistaan.
”Suuntaus on 2000-luvun alkupuoliskolta lähtien ollut tällainen”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä.
Etenkin naisista aiempaa useampi kertoo myös olevansa iltaihminen, ja kaikkiaan noin viidennes vastaajista piti itseään iltavirkkuna.
”Ihmisillä on ilmeisesti enemmän iltapainotteisia aktiviteetteja ja tekemistä, mikä saattaa johtaa siihen, että nukkumaan mennään liian myöhään”, Partonen pohtii STT:lle.
Taustalla voi olla myös esimerkiksi epäsäännöllinen työaika tai se, että uni ei tule yrityksistä huolimatta.
”Tilapäinen unettomuus näyttää yleistyneen työikäisillä aikuisilla Suomessa ainakin 2000–2010-luvuilla. Työpäivät pyrkivät venymään pitkään, ja ehkä myös työn sisältö on rasittavampaa ja stressaavaa. Stressihän sitten häiritsee nukahtamista”, Partonen pohtii.
Kyselyn mukaan heikoimmin nukkuvat 40–54-vuotiaat, joiden joukossa vajaa kolmasosa miehistä ja noin neljännes naisista koki nukkuvansa liian vähän. Eläkeikäisten ryhmissä osuudet olivat pienimpiä.
”Miehillä suositusten mukaan liikkuvien osuus on jopa vähän noussut, naisilla pysynyt ennallaan.”
Tulokset perustuvat kahteen Terve Suomi -tutkimuksen kyselyyn, jotka tehtiin syksyn 2022 ja vuoden 2023 alkupuolen välisenä aikana. Toiseen kyselyyn osallistui noin 28000 ihmistä ja toiseen noin 5700 edellisestä joukosta valittua, terveystarkastukseen kutsuttua ihmistä. Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen 20 vuotta täyttänyttä väestöä.
Vastanneista miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia kertoo liikkuvansa terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Alle nelikymppisistä miehistä näin tekee yli puolet, mutta 75 vuotta täyttäneistä miehistä enää vajaa kolmannes ja samanikäisistä naisista alle neljännes.
THL:n erikoistutkija Jouni Lahti kertoo, että kyselyssä ei liikunnan osalta tullut esiin suuria muutoksia. Joitakin myönteisiä merkkejä on silti ilmaantunut edellisen vastaavanlaisen, vuonna 2020 tehdyn kyselyn jälkeen. Tuolloin elettiin tosin poikkeusaikaa koronaviruspandemian vuoksi.
”Miehillä suositusten mukaan liikkuvien osuus on jopa vähän noussut, naisilla pysynyt ennallaan”, Lahti sanoo STT:lle.
Noin kolme neljästä vastaajasta kertoi harrastavansa liikuntaa vapaa-ajallaan. Yli 65-vuotiailla niin sanottujen sohvaperunoiden eli liikkumattomien osuus vaikuttaa pienentyneen hieman vuoteen 2017 verrattuna, nuoremmilla se on pysynyt ennallaan.
”Kolikon kääntöpuoli on se, että myös heitä, joilla ei ole juuri mitään viikoittaista hyötyliikuntaa tai liikunnan harrastamista, on neljäsosa eli noin miljoona.”
Viikoittainen suositus on liikkua vähintään kaksi ja puoli tuntia sykettä kohottavasti tai vähintään tunti ja 15 minuuttia hengästyttävästi. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi pitää yllä kahdesti viikossa.
”Älylaitteita ei kannata ottaa makuuhuoneeseen enää illalla, jos haluaa nukkua paremmin yöllä.”
Vastaajilta kysyttiin myös ravitsemuksesta. Vain kolmannes sekä miehistä että naisista kertoi syövänsä suositusten mukaisesti kalaa vähintään kahdesti viikossa.
Päivittäin sekä kasviksia että hedelmiä ja marjoja söi miehistä viidennes ja naisista noin 40 prosenttia. Täysjyvätuotteita söi päivittäin vajaat kaksi kolmannesta naisista ja vajaa puolet miehistä. Sekä kala että täysjyvä maistuvat iäkkäille nuorempia enemmän.
45 prosenttia miehistä ja 39 prosenttia naisista istuu ruudun ääressä vapaa-ajallaan yli kolme tuntia päivässä. Kaikkein yleisintä tämä oli yli 65-vuotiailla.
Timo Partosen mukaan kaikki ruutuaika ei ole pahasta, mutta etenkin myöhään illalla se voi verottaa unta.
”(Tutkimusten perusteella) on vedettävissä suositus, että älylaitteita ei kannata ottaa makuuhuoneeseen enää illalla, jos haluaa nukkua paremmin yöllä.”
Aikuisen unentarve vaihtelee kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Partosen mukaan päivärytmiään voi pyrkiä säännöllistämään muun muassa ateriarytmillä, ajoittamalla liikunta aamu- tai päiväaikaan, oleskelemalla valossa aamupäivällä ja välttämällä kirkkaita valoja illalla. Iltavirkkuus on usein yhteydessä huonosti nukkumiseen, mutta Partosen mukaan iltaihmisilläkin on toivoa: hän kertoo brittitutkimuksesta, jossa iltavirkut onnistuivat kolmessa viikossa aikaistamaan nukkumaanmenoaikaansa.
Tutkijat painottavatkin, että terveelliset elintavat ovat kokonaisuus, jossa monet asiat vaikuttavat toisiinsa.
”Jos nukkuu huonosti, ei liikkuminen välttämättä nappaa ja voi tehdä enemmän mieli epäterveellisiä ruokia. Toisaalta liikunnalla ja syömiselläkin voi vaikuttaa unen laatuun. Nämä ovat toisiinsa hyvin vahvasti kytköksissä”, Lahti sanoo.
”Terveysliikuntasuosituksen toteutumisessa on koulutusryhmittäisiä eroja.”
Tietyssä määrin elintapoihin voi vaikuttaa myös politiikalla. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on hahmoteltu poikkihallinnollista ohjelmaa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn lisäämiseksi.
Lahti kiittelee sitä, että liikuntaan halutaan kannustaa laaja-alaisilla toimilla. Hän toivoo erityisesti tasa-arvoisia liikkumismahdollisuuksia eri-ikäisille ja erilaisessa sosioekonomisessa asemassa oleville.
”Etenkin terveysliikuntasuosituksen toteutumisessa on koulutusryhmittäisiä eroja. Matalammin koulutetut liikkuvat suosituksen mukaan hieman harvemmin”, Lahti kertoo esimerkin.
Lahti muistuttaa, että varsinaisten liikuntaharrastusten lisäksi myös arkiliikunta on tärkeää kansanterveydelle ja työkyvylle. Siihen voivat vaikuttaa monenlaiset seikat – esimerkiksi se, ovatko pyörätiet ja jalkakäytävät käyttökunnossa ympäri vuoden.
”Työikäisille kannatan vahvasti työmatkaliikkumisen lisäämistä”, Lahti sanoo.
Lähde: MT.