Monet ovat ihmetelleet, miten koiranruokapaketissa voi olla Suomen lippu, jos raaka-aineista osa on ulkomaista alkuperää.
Musti Groupin Smaak-koiranruokien takaisinvedon yhteydessä eläintenruoan kotimaisuusmerkinnät ovat herättäneet keskustelua.
Ihmetystä on aiheuttanut se, että koiranruokaa on markkinoitu kotimaisena, vaikka osa raaka-aineista, kuten perunahiutaleet, ovat peräisin Alankomaista.
Musti Groupin operatiivinen johtaja Pamela Nelimarkka kertoi keskiviikkona Radio Suomen Päivässä, että tuotteen raaka-aineista suurin osa on suomalaisia ja sen takia pakkauksessa voidaan käyttää Suomen lippua. Smaak-koiranruokapusseissa on Avainlippu-merkintä.
Koiranruoan alkuperämaata ei tarvitse kertoa
Lemmikkieläinten ruoka kuuluu rehulainsäädännön piiriin, joten lemmikkien ruoasta puhutaan lainsäädännön yhteydessä rehuna. Rehulaki ei määrittele sitä, milloin rehua voidaan markkinoida kotimaisena.
Ruokaviraston Hanna Laation mukaan asia kulminoituu siihen, missä yhteydessä ja miten kotimaisuutta markkinoinnissa käytetään. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajaa ei saa johtaa harhaan.
– On eri asia sanoa, että tuote on valmistettu Suomessa, kuin että raaka-aineet ovat sataprosenttisesti suomalaisia, Laatio sanoo.
Kotimaisiksi markkinoiduissa eläinten ruoissa saa olla ulkomaalaisia raaka-aineita. Kuitenkin, jos esimerkiksi tuotteen pääraaka-aine on ulkomainen, markkinointi voidaan katsoa kuluttajansuojalain näkökulmasta harhaanjohtavaksi.
Lemmikkieläinten ruokien alkuperämaata ei ole kuitenkaan pakko kertoa pakkauksessa.
Usein rehut sisältävät esimerkiksi hivenaineita ja vitamiineja, joita ei valmisteta Suomessa. Siksi kotimaisiksikaan merkityiltä rehuilta ei voida vaatia sataprosenttista suomalaisuutta.
Rehulaki pakottaa merkitsemään pakkaukseen kuitenkin eränumeron, jotta erä voidaan jäljittää esimerkiksi takaisinvedon yhteydessä. Myös tuotteen merkinnöistä vastaavan tahon yhteystiedot ovat pakollisia.
Rehujen merkintöjä valvotaan Ruokaviraston mukaan valmistuksen, markkinavalvonnan ja laitosvalvonnan yhteydessä.
Pelkkä Suomen lippu ei ole tae kotimaisuudesta
Joskus pakkauksiin voi olla painettuna pelkkä Suomen lippu. Sisäministeriö linjaa, että Suomen lippua ja vaakunaa saa käyttää markkinoinnissa, kunhan käyttö on ”kunnioittavaa ja hyvän tavan mukaista”. Suomen lipun käyttö ei siis kerro mitään tuotteen alkuperästä, ja sen käyttöönkin liittyvät linjaukset ovat melko laveita.
Olemassa on myös virallisia merkintöjä tuotteen alkuperästä. Yksi niistä on Avainlippu-merkki, joka kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa.
Elintarvikkeissa oleva Avainlippu ei kuitenkaan kerro suomalaisista raaka-aineista, vaan työstä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Sen vaatimuksena ei ole, että kaikki raaka-aineet tulevat Suomesta.
Avainlipun voi saada, jos tuote on valmistettu Suomessa. Samalla tuotteen kotimaisuusasteen oltava 50 prosenttia. Kotimaisuusaste puolestaan määritellään tuotteen omakustannusarvon perusteella, johon kuuluvat raaka-aineiden kustannusten lisäksi myös esimerkiksi henkilöstö- ja markkinointikustannukset.
Avainlipun myöntävän Suomalaisen työn liiton markkinointipäällikkö Reetta Mentu sanoo ymmärtävänsä, että merkki voi antaa mielikuvan tuotteen täydestä suomalaisuudesta.
Mentu kertoo, että väärinymmärrysten välttämiseksi Avainlippu-tuotteiden valmistajia ohjeistetaan käyttämään pakkauksissaan logosta versiota, jossa on ”Valmistettu Suomessa” -maininta.
– Tämän lisäksi neuvomme tuotteen valmistajia kertomaan pakkauksessa avoimesti, jos pääraaka-aine tulee jostain muualta kuin Suomesta.
Raaka-aineiden kotimaisuudesta kertoo esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki. Sen kriteereissä vaaditaan, että elintarvike on valmistettu 75–100 prosenttisesti suomalaisista raaka-aineista. Lähde:Yle
