”Se, että yksityiset ihmiset lopettaisivat lentämisen, ei ratkaise ilmaston lämpenemisen ongelmaa”, sanoo ympäristökonsulttina työskentelevä elämäntapamatkailija.
Matkustaminen on Anna-Katri Räihän elämäntapa. Kesäkuussa hän on käynyt kaikissa maailman maissa. Himalajalla hän vieraili vuonna 2018.
Katri Kallionpää HS
Siellä vierailee näinä päivinä. Palattuaan Suomeen hän on tiettävästi ensimmäinen suomalainen nainen, joka on matkustanut kaikissa maailman maissa.
Vuosien tavoite tulee päätökseen. Vieläpä etuajassa. Tavoitteena oli kiertää kaikki maailman maat ennen 40-vuotissyntymäpäivää, joka on joulukuussa.
”Palkintoa ei ole odotettavissa, mutta voin taputtaa itse itseäni selkään”, vaalea, ruskettunut nainen nauraa ruudulla. Hän antoi videohaastattelun ollessaan toukokuussa Balilla.
Sivuston mukaan Räihä on paitsi ensimmäinen suomalainen nainen, myös nuorin pohjoismainen nainen, joka on käynyt kaikissa maailman maissa: käytännössä kaikissa 193:ssa YK:n jäsenvaltiossa sekä lisäksi Palestiinassa, Vatikaanissa, Taiwanissa ja Kosovossa.
Keväällä Räihä kiersi Tyynenmeren saarivaltioita. Vanuatun saarista suurin osa on tuliperäisiä.
SADASSA maassa käyneitä löytyy Räihän mukaan paljon, mutta sen jälkeen moni luovuttaa. Lujaa tahtoa, sisäistä paloa sekä mahdollisuutta käyttää aikaa ja rahaa tarvitaan viimeistään siinä vaiheessa, kun takana on 140 maata.
Sen jälkeen matkustaminen muuttuu huomattavasti hankalammaksi.
Esimerkiksi poliittisesti epävakaisiin maihin matkustaminen on usein vaikeaa. Joihinkin maihin, kuten Turkmenistaniin, tarvitaan kutsukirje tai etukäteen haettava viisumi.
Joissakin maissa ei välttämättä ole palveluja turisteille ja logistiset yhteydet voivat tuottaa päänvaivaa. Näin oli esimerkiksi Tyynenmeren saarivaltioissa, joita Räihä kiersi kevään ajan.
Räihä vakuuttaa kuitenkin, ettei hän ole koskaan ottanut matkoillaan ”tyhmiä riskejä”.
Hän kertoo käyttävänsä valtavasti aikaa matkojen suunnitteluun ja valmisteluun. Kohteessa hän käyttää usein paikallisen autonkuljettajan, oppaan tai avustajan eli fikserin palveluja. Joskus tarvitaan jopa kaikki kolme.
YKSI tiukimmista paikoista oli Räihän mukaan Afganistanissa toukokuussa 2021 juuri ennen kuin Yhdysvallat vetäytyi maasta ja Taleban valtasi sen.
Räihä halusi matkustaa Bamiyanin laaksoon katsomaan 500- ja 600-luvulla veistettyjen Buddha-patsaiden jäännöksiä.
Länsimaiselle naiselle matka oli vaarallinen.”Suorin reitti laaksoon oli jo Talebanin hallussa ja pidemmälläkin reitillä oli riski, että siellä olisi Talebanin tarkistuspisteitä”, Räihä kertoo.
Reitille lähdettiin rämällä autolla. Edellä ajoi toinen auto, joka varmisti, että tiellä ei ole tarkistuspisteitä. Räihää kuljettaneen auton etupenkillä istui hämäyksenä paikallinen nainen burka päällä. Räihä piileskeli takapenkillä peitteen alla auton lattiaa tuijottaen.
Saattue pääsi perille. Räihä näki patsaiden jäänteet ja kauniin Bamiyanin laakson, jota asuttaa syrjitty ja vainottu hazara-vähemmistö. ”Maailman ystävällisimpiä ihmisiä”, Räihä sanoo.
Afganistanissa Räihä piiloutui auton takapenkillä peiton alle siltä varalta, että tiellä olisi talebanin tarkistuspisteitä.
ENNEN kuin Räihä alkoi keräillä maailman maita, hän henkilönä, joka keräsi luksusasusteita.
”Chanelit viuhuivat olalla, Louboutinit kipittivät asfalttia pitkin ja Tiffanyt välkkyivät ranteessa”, hän kirjoitti laukuistaan kengistään ja koruistaan Adalmina’s Secret -blogissaan.
MITEN Räihä nykyisin rahoittaa matkansa?
”Vastaus on helppo: ihan omalla rahalla”, Räihä sanoo.
Matkoistaan hän kertoo Instagram-tilillään ja Adalmina’s Adventures -blogissaan, jonka kirjoituksia on julkaistu myös matkailulehdissä.
”Rahoittajia ja yhteistyökumppaneita minulla ei ole, vaikka tarjouksia on tullut”, hän sanoo.
Räihä työskenteli yli kymmenen vuoden ajan ympäristövaikutuksia arvioivana konsulttina konsulttiyhtiön palveluksessa. Vuonna 2020 hän ryhtyi yksityisyrittäjäksi.
Työssään hän arvioi esimerkiksi energia- ja infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutuksia, laatii vastuullisuusarviointeja ja laskee eri tekijöiden hiilijalanjälkeä.
”Pystyn työskentelemään missä vain, ja voin yhdistää matkustamisen työntekoon”, hän sanoo.
IISALMESSA syntynyt Räihä ei lapsuudessaan juuri matkustellut. Hänen perheensä ei lähtenyt lomamatkoillaan Ruotsia tai Viroa kauemmaksi.
Päästyään ylioppilaaksi Räihä ryhtyi opiskelemaan ympäristöekonomiaa Helsingin yliopistossa. Vuonna 2006 hän lähti opiskelijavaihtoon Yhdysvaltoihin.
Se oli hänen ”ensimmäinen oikea ulkomaanmatkansa”. ”Huomasin, että maailmasta löytyy vaikka mitä paikkoja ja että olen nähnyt niistä vasta pienen osan.”
Matkakuume syttyi.
Hän alkoi matkustella kavereidensa ja myös silloisen puolisonsa kanssa. Vuonna 2012 hän teki ensimmäisen soolomatkansa Thaimaahan.
”Se oli käänteentekevä matka. Se muutti käsityksen itsestäni. Huomasin, että en tarvitse mukaani kavereita tai poikaystävää. Voin matkustaa yksin”, Räihä sanoo.
Länsi-Afrikassa sijaitseva Mauritania ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan. Räihä matkusti maan halki 15 tuntia rautamalmijunan kyydissä.
MITÄ ympäristökonsultti sitten ajattelee esimerkiksi lentomatkailun aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä?
”Se, että yksityiset ihmiset lopettaisivat lentämisen, ei ratkaise ilmaston lämpenemisen ongelmaa”, Räihä sanoo.
”Tuntuvat globaalit päästövähennykset saadaan aikaan poliittisten ratkaisujen ja yritysten toimien avulla. Esimerkiksi mangrove-metsät voivat sitoa hiilidioksidia jopa viisi kertaa enemmän kuin sademetsät. Voisiko esimerkiksi niiden suojelualueita globaalisti lisätä”, Räihä huomauttaa.
Jos olisi mahdollista valita, Räihä matkustaisi mieluiten maata pitkin.
”Maata pitkin matkustaessa kokee enemmän. Tulee ihan eri tavalla reissaamisen fiilis kuin lentomatkalla, joka on vain siirtymä paikasta toiseen”, Räihä sanoo.
Maata pitkin matkustaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista tai turvallista.
TURISMI tuhoaa monissa paikoissa luontoa. Joissakin Euroopan kaupungeissa, kuten Venetsiassa ja Barcelonassa, turismi uhkaa myös nostaa hintoja niin, että paikallisilla asukkailla ei ole varaa asua kotikaupungissaan.
Räihä toteaa, että matkailulla voi olla paitsi kielteisiä, myös myönteisiä vaikutuksia. ”Matkailu luo työpaikkoja ja vahvistaa paikallista taloutta. Turismin tuomien tulojen myötä voidaan myös kehittää paikallista infrastruktuuria.”
Hyvä esimerkki turismin myönteisistä vaikutuksista luonnonsuojeluun ovat Räihän mukaan uhanalaiset vuorigorillat, joiden määrä on Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan kasvanut koko 2000-luvun ajan Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa ja Ruandassa. Vuorigorillat, jotka saavat suuren osan tuloistaan turismista.
Gabon rahoittaa turismista saatavilla tuloilla Loangon kansallispuiston toimintaa. Puistossa suojellaan läntisiä tasankogorilloja ja tehdään tärkeää tutkimustyötä. Räihä vieraili Gabonissa vuonna 2022.
ENTÄ silloin, kun rahat menevät maihin, joissa on vakavia ihmisoikeusongelmia? Esimerkiksi Turkmenistan on autoritaarinen ja korruptoitunut sortovaltio, jossa toisinajattelua ei sallita ja uskonnollisia ryhmiä vainotaan.
Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön Turkmenistan on kolmantena Etelä-Sudanin ja Syyrian jälkeen.
”Boikotointi ei ole ratkaisu eri maiden poliittisiin ongelmiin. Turismi on niissä hyvin pienessä roolissa”, Räihä sanoo.
Boikotoinnin sijasta suljetuista maista pitäisi hänen mielestään välittää enemmän tietoa. Niin hän tekee esimerkiksi Instagram-tilillään, jolla on yli 26 000 seuraajaa.
Hän tähdentää, että hän ei kannusta some-seuraajiaan matkustamaan näihin kohteisiin.
”Monet seuraajani ovat kuitenkin kiitelleet, että jakamani sisällön kautta he ovat oppineet paljon uutta”, Räihä sanoo.
Matkojensa myötä hän kertoo myös oman ajatusmaailmansa avartuneen. ”Olen oppinut paljon itsestäni, kasvanut ja tullut kotiin muuttuneena ihmisenä.”
Mustavalkoinen ajattelu ja halu vertailla esimerkiksi globaalin etelän maita Suomeen ovat hänen mukaansa hävinneet.
”En enää suhtaudu siten, että meidän elämäntapamme on se normaali ja heidän ei. Suomessa solahdan omaan arkeeni, matkoilla taas kohdemaan elämään ja arkeen”, Räihä sanoo.
Tyynenmeren Salomonsaarilla Räihä kävi keväällä 2023.
Kuuban erikoisuus ovat vanhat autot. Räihä pääsi jenkkiauton kyytiin vuonna 2022.
ENTÄ mitä sen jälkeen, kun kaikki maailman maat on käyty ja valtava urakka on takana?
Räihä miettii hetken.
”On se mieletön fiilis. Olen pystynyt saavuttamaan tavoitteeni.”
Päämäärän saavuttaminen on hänen mukaansa myös vapauttavaa. Enää hän ei aio asettaa itselleen mitään tiettyä tavoitetta, mutta matkustaminen jatkuu.
”Minulla on kyltymätön, sisäänrakennettu palo nähdä uusia paikkoja, tehdä havaintoja ja ymmärtää enemmän ympäröivästä maailmasta. Jatkuva matkalla olo ja uuden oppiminen – se on minun elämäntapani.”
Aloilleen asettuminen tai perheen perustaminen ei ole mielessä. ”En tarvitse kumppania enkä perinteistä perhettä. Elämäni on hyvää juuri tällaisena.”
MITÄ Räihä haluaisi sanoa meille suomalaisille, jotka matkustamme mielellämme tuttuun kohteeseen, ehkä vuodesta toiseen jopa samaan hotelliin?
Hän sanoo ymmärtävänsä niitä, joilla matkustamisen helppous ja kohteen tuttuus voittavat seikkailunhalun.
Hän kannustaa kuitenkin kokeilemaan jotakin uutta. Lähtemään hotellista päiväretkelle tai viettämään yön tai kaksi paikallisen perheen pyörittämässä majatalossa. Osallistumaan vaikka kokkauskurssille.
”Kun antaa ihmisille mahdollisuuden kertoa oman tarinansa, syntyy kokemuksia, jotka jäävät elämään ja jotka haluaa kertoa muillekin. Kun luopuu tarkkailijan asemastaan ja ryhtyy osallistujaksi, kokemus muuttuu merkitykselliseksi. Matkailu ei ole enää vain erilaisissa paikoissa käymistä, vaan jotakin, joka muuttaa ihmistä.”
lähde HS
