Ennen kodinkoneet saattoivat kestää vuosikymmeniä, nyt ne tuntuvat hajoavan muutamassa vuodessa. Kodinkonekorjaaja kertoo, mitkä asiat ovat muuttuneet.
Kierrätykseen päätyneitä vanhoja kodinkoneita. Tarkastuksen jälkeen ne päätyvät joko myyntiin tai romuksi.
Kansanedustaja Kimmo Sasi kertoi viime viikolla astianpesukoneesta, joka on ollut hänen perheensä käytössä peräti 60 vuotta. Sen olivat ostaneet aikoinaan Sasin vanhemmat. 60-vuotias astianpesukone on yhä Sasin käytössä hänen Tampereen kodissaan.
Myös HS:n lukijat innostuivat kertomaan, mitä iäkkäitä kodinkoneita heidän kodeistaan löytyy. Yhdellä on käytössään esimerkiksi Strömbergin sähköliesi vuodelta 1955. Toinen pesee yhä pyykkinsä 34-vuotiaalla Ariston-merkkisellä pyykinpesukoneella.
1950–1980-luvuilla valmistetut koneet ovat kestäneet käytössä vuosikymmeniä, mutta nykyiset kodinkoneet tuntuvat hajoavan muutamassa vuodessa. Miksi näin?
Vastaus löytyy hinnasta, sanoo yli 20 vuotta kodinkoneita huoltanut Jan Lehtonen.
Lehtonen työskentelee toimitusjohtajana tamperelaisessa Piketa oy:ssa, joka on tehnyt kodinkonehuoltoa ja myynyt varaosia 1990-luvulta lähtien.
”Ennen kodinkone maksoi kuukausipalkan verran. Nyt jos panostaa kuukausipalkan koneen hankintaan, kyllä sillä varmasti kestävän koneen saa”, Lehtonen sanoo.
Ennen kodinkoneen hankintahinta saattoi olla ostajan kuukausipalkan suuruinen.
Moni ei kuitenkaan ole siihen valmis. Kodinkone ostetaan usein hinnan perusteella, ja hinnan tulisi mielellään olla alhainen. Halvoilla kodinkoneilla on suuri kysyntä, joten sellaisia myös tehdään, Lehtonen sanoo.
”Se aiheuttaa markkinoille sen, että on vähän halvemmalla tehtyjä koneita, jotka eivät ole tehty niin laadukkaista osista ja materiaaleista kuin kalliimmat koneet”, Lehtonen sanoo.
”Kyllä nykyäänkin kestäviä ja laadukkaita koneita saa, jos on vain valmis panostamaan hintaan.”
Lehtosen mukaan nykyään eri hintaluokan kodinkoneissa on enemmän eroa kuin ennen.
”Jos otetaan halvin kone ja kalliimman pään kone, siinä on valtavasti eroa. Ennen ei välttämättä ollut niin iso ero halvemman ja kalliimman välillä.”
Kodinkoneiden laatuun vaikuttaa myös se, että hintapaineen takia valmistajat ovat siirtäneet valmistusta Pohjoismaista ja Euroopasta halvemman tuotannon maihin. Lehtosen mukaan siellä laaduntarkkailu ei ole enää entistä tasoa.
Nykykoneisiin on myös tullut lisää erilaisia toimintoja, mikä on lisännyt niiden alttiutta rikkoutua.
”Kun tulee lisää ominaisuuksia, onhan siinä myös enemmän rikkoutuvia osia. Kun on ollut yksinkertainen kone, joka vain pyörittää rumpua, ottaa vettä ja lämmittää sitä, silloin on myös vähemmän mahdollisuuksia, mitä voi mennä rikki”, Lehtonen selittää.
Uusissa kodinkoneissa on paljon ominaisuuksia, mikä voi tarkoittaa suurempaa vikaantumisriskiä.
Nykykoneet on tehty energiaa säästäviksi. Lehtosen mukaan energiatehokkuus on hyvästä, mutta koneen kannalta sillä on myös huonot puolensa.
Esimerkiksi astianpesukoneiden eko-ohjelmat käyttävät vähemmän vettä eivätkä kuumenna vettä yhtä kuumaksi kuin ennen. Tämän takia koneisiin kertyy helpommin rasvaa ja sakkaa.
”Jos puhdistuspesuja ei aja säännöllisesti, koneet myös rikkoutuvat helpommin. Konetta kannattaisi käyttää välillä kuumemmalla ohjelmalla, että rasvat lähtisivät putkistostakin. Se pidentää kestoikää”, Lehtonen sanoo.
Kodinkonehuoltajille riittää yhä töitä, sillä uudempiakin kodinkoneita korjataan. Mutta siinäkin hinta ratkaisee.
”Jos on ostettu halvempi kone, onko sen korjaaminen enää mielekästä takuuajan jälkeen, jos hankintahinta on ollut 300 euroa ja korjaukseen menee varaosan kanssa 150 euroa. Se on jo puolet hankintahinnasta”, Lehtonen sanoo.
Kodinkonekorjaajan mukaan hinnaltaan halpoja pienkoneita kuten imureita ei juuri enää korjata takuuajan jälkeen. Viallisen tilalle ostetaan uusi.
Monien kodinkoneiden hankintahinta on niin edullinen, ettei niitä korjauteta, vaan hankitaan mieluummin uusi. Kierrätyskeskukseen tuotua pienelektroniikkaromua Porissa.
Kallimpia koneita kuten robotti-imureita, kuivausrumpuja, pyykin- ja astianpesukoneita korjataan herkemmin. Samoin kylmälaitteita, tosin viasta riippuen. Lehtosen mukaan kylmälaitteissa ohjauspuolen vikoja kannattaa korjata takuuajan jälkeenkin, mutta kompressorin uusiminen lähentelee jo uuden koneen hintaa.
Joskus Lehtosenkin korjattavaksi on tullut melko vanhoja kodinkoneita.
”Kyllä tuollaisia 20 vuotta vanhoja pesukoneita vielä tulee korjattavaksi. Joku kauluskumin tai iskunvaimentimen vaihto ei ole yleensä kallis korjaus, joten se kannattaa teettää”, hän sanoo.
Joissain tapauksissa esimerkiksi pesukoneen korjaamista kannattaa harkita vaihtamisen sijaan.
Lehtosen mukaan nykyisistä kodinkoneista pitkäikäisimpiä ovat liedet.
”Joskus tulee myös tosi vanhoja liesiä, kun omistajat haluavat säilyttää vanhan. Niihin voi löytyä vielä joitain vastuksia”, Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa kodinkoneiden maahantuojat ryhtyvät poistamaan varaosia varastoistaan kymmenen vuoden jälkeen, mutta joidenkin merkkien varaosia säilytetään 20 vuotta.
Vaikka siis vanhan kodinkoneen haluaisi korjatakin, korjaus saattaa tyssätä varaosien puutteeseen.
”Maahantuojan on kallista pitää varastossa varaosia, jotka eivät enää juuri liiku.”
Lähde: HS.
