Huvipuistojen pääsymaksut ja rannekkeiden hinnat ovat vuosittainen hintavertailujen aihe paitsi perheissä, myös mediassa. Kaikenkattavaa vertailua kaikista Suomen huvipuistoista on vaikea tehdä, sillä lasten rannekkeiden hinta riippuu yleensä lapsen pituudesta, ja osa puistoista tarjoaa ennakkoon ostetun rannekkeen edullisemmin kuin portilta ostetun.
Lisäksi esimerkiksi Särkänniemellä on käytössä halpalentoyhtiöiltä tuttu hinnoitteluperiaate, eli se, että ennakkoon ja vähemmän suosituille ajankohdille ostetut rannekkeet voivat olla huomattavastikin edullisempia kuin paikan päältä viime hetkellä ostetut.
Huvipuistojen hintavertailu on yksilötasolla kiinni monesta muustakin asiasta kuin pelkästä rannekkeen hinnasta. Pohdittavaa riittää alkaen siitä, mennäänkö huvipuistoon lähelle vai yöpymistä vaativan matkan taakse. Entä kiinnostavatko laitteet lapsia, vai keskittyvätkö he puiston hattara- ja jäätelötarjontaan? Mitä maksaa pelkkä sisäänpääsy alueelle, jos laitteet eivät kiinnosta? Kysymyslistaa voi jatkaa pitkälle.
Kesäkuun alussa katsottuna tuleva huvittelukausi näyttää lupaavalta, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin.
”Luokkaretkeläisiä ja yritysryhmiä kävi toukokuussa runsaasti, mutta varsinainen huvipuistosesonki alkaa juhannuksena ja kestää koululaisten kesälomien ajan.”
Toistaiseksi kuluttajien kiristynyt rahatilanne ei ole vielä Linnanmäellä näkynyt. Adlivankin toivoo, että asiakkaita tulee kesälläkin.
”Jos perheet esimerkiksi joutuvat jättämään kesän ulkomaanmatkan väliin, jotain hauskaa halutaan silti tehdä yhdessä. Tällöin yksi helppo vaihtoehto on juuri huvipuistovierailu yhdessä läheisten kanssa.”
Sama on huomattu oululaisessa Vauhtipuistossa: näyttää siltä, että kesän huvipuistoreissun kilpailija on usein ulkomaanmatka.
”Jos ulkomaille ei syystä tai toisesta pääse, kuten koronakesinä 2020 ja 2021 kävi, elämyksiä haetaan kotimaasta”, kertoo Vauhtipuisto Oy:n toimitusjohtaja Kalle Komulainen.
Hän kertoo, että Vauhtipuistoon myytiin ennakkoon ennätysmäärä kausilippuja ennakkoon.
”Lisäksi siirryimme uudelle paikalle Nallikariin. Lupaavalta siis vaikuttaa”, Komulainen kuvailee.
Vauhtipuisto on perheen pienimmille suunnattu huvipuisto, joka oli ensimmäistä kesää auki vuonna 1982.
Huvipuistoala on kilpailtu ja Suomen kesäsesonki lyhyt, mutta Vauhtipuiston Komulaisen mukaan avainsana on erikoistuminen.
”Kohderyhmäämme ovat pikkulapsiperheet, joten meillä on pieni paikka ja rauhalliset laitteet.”
Komulainen lisää, että Oulun pohjoinen sijaintikaan ei ole este, sillä Oulu on kasvattanut osuuttaan kotimaanmatkailusta etenkin viime vuosina.
Vuonna 1950 perustettu Linnanmäki puolestaan on Suomen vanhin huvipuisto ja erikoisuus maan huvipuistokentällä kahdestakin syystä. Ensinnäkin Linnanmäen huvipuistoalueelle ei ole pääsymaksua, ja seitsemän pikkulasten laitetta ovat ilmaisia.
Toinen Linnanmäkeen liittyvä erikoisuus on se, että sen omistaa yleishyödyllinen Lasten Päivän Säätiö, jonka perustajajärjestöihin puolestaan kuuluu kuusi merkittävää suomalaista lastensuojelujärjestöä.
Lasten Päivän Säätiön tuottoja jaetaan lastensuojelutyöhön. Hyväntekeväisyyden ja liiketoiminnan operointi kilpaillulla huvipuistoalalla on Linnamäen Adlivankinin mukaan aivan omanlaisensa yhdistelmä.
”Jos emme tee tulosta, ei meillä jää mitään jaettavaksi lastensuojeluun. Operoimme omaa liiketoimintaa, emmekä esimerkiksi saa kaupungilta mitään tukea, vaan jokainen euro on tehtävä itse.”
Adlivankinin mukaan noin puolet Linnanmäen toiminnan käyttökatteesta jaetaan hyväntekeväisyyteen ja loput käytetään oman toiminnan kehittämiseen. Hän huomauttaa, että kaikkea ei voi jakaa pois, sillä huvipuiston on tuotettava elämyksiä ja uudistuttava vuodesta toiseen.
”Huvipuistorannekkeiden hinnalla katetaan muun muassa se, että puisto ylipäätään on toimintavalmiudessa ja että siellä on osaavia työntekijöitä. Lisäksi voidaan varmistaa, että Linnanmäellä on ilmainen sisäänpääsy ja myös maksuttomia lastenlaitteita”, Adlivankin kuvailee.
Viime vuonna Lasten Päivän Säätiö jakoi neljä miljoonaa euroa taustallaan toimiville lastensuojelujärjestöille.
Viime vuosina Linnanmäki on kehittänyt toimintaansa muullakin tavoin kuin uusiin laitteisiin satsaamalla. Nuorille ja nuorille aikuisille on kehitetty esimerkiksi kauhufestivaalitapahtuma Iik!week, joissa perinteisen kummitusjunassa istumisen sijaan huvipuistokävijät pääsevät erilaisiin kauhukohteisiin näyttelijöiden peloteltaviksi.
Adlivankin kokee, että Linnanmäellä on tärkeä tehtävä paitsi hyväntekeväisyydessä, myös ensimmäisten työelämäkokemusten tarjoamisessa nuorille. Kesäkaudella Linnanmäki työllistää yli 750 kausityöntekijää, joista yli puolet palaa myöhemmin samaan paikkaan töihin, vaikka tällä hetkellä työvoimapula on monella alalla kova, ja paljon muutakin työtä on tarjolla.
”Meillä tehdään jopa yli 10 kesäkauden työuria. Harva kesätyöpaikka voi sanoa samaa”, Adlivankin kuvailee.
Lähde MT.
